Tavallinen laki
Mikä on tavallinen laki:
Tavallinen laki on liittovaltion perustuslaissa tarkoitettu yleisimpiä normatiivisia lajeja, jotka muokkaavat yleisiä ja abstrakteja muotoja.
Tavalliset lait voidaan luovuttaa missä tahansa asiassa, lukuun ottamatta niitä, jotka on varattu kansalliskongressin täydentäviin lakeihin ja sisäisiin asioihin, ja joita säännellään asetuksilla ja päätöslauselmilla.
Tavallisia lakeja pidetään ensisijaisina säädöksinä, toisin sanoen ne luovat, muuttavat ja sammuttavat oikeuksia, jotka ovat seurausta lainsäädäntöprosessista ja suoraan liittovaltion perustuslaissa esitetyistä ohjeista. Muut ensisijaiset säädökset ovat:
- muutoksia perustuslakiin
- täydentäviä lakeja
- delegoituja lakeja
- väliaikaiset toimenpiteet
- säädöksiä
- päätöslauselmat
Yleisen oikeuden ja täydentävän oikeuden väliset erot
Erot tavanomaisten lakien ja täydentävien lakien välillä johtuvat liittovaltion perustuslaista ja ovat luonteeltaan ja muodollisesti luonteeltaan. Aineellisen luonteen ero koskee juuri sitä asiaa, jota voidaan säätää jokaisella laillisella lainsäädännöllä, ja muodollinen ero liittyy kunkin hyväksymisprosessiin.
Lainsäädännössä käsitellyt asiat
Täydentävällä lainsäädännöllä on raja-arvo määritelty liittovaltion perustuslaissa, toisin sanoen jotakin asiaa voidaan säännellä vain tämäntyyppisellä lainsäädännöllä. Tämä tapahtuu asioissa, jotka on jo säädetty perustuslaissa pinnallisella tavalla ja jotka edellyttävät täydentämistä.
Yleinen laki koskee niin sanottuja jäännösasioita eli kaikkia, joita ei ole varattu täydentäviin lakeihin, säädöksiin tai päätöslauselmiin.
STF: n mukaan täydentävien lakien ja tavanomaisten lakien välillä ei ole hierarkiaa. Aineiston varaamisella on kuitenkin seuraavat seuraukset: olennaisesti täydentävää lakia ei voida kumota tavallisella lainsäädännöllä (koska se ei voi säätää näistä asioista), mutta täydentävä laki voi aina kumota tavallisen lain .
Hyväksymisprosessi
Jotta täydentävä laki hyväksytään, ehdoton enemmistö eli yli puolet kansalliskongressin jäsenistä kannattaa hanketta.
Äänestäminen yleisen oikeuden hyväksymisestä tapahtuu yksinkertaisella enemmistöllä, toisin sanoen enemmistöllä parlamentin jäseniä, jotka ovat läsnä äänestyspäivänä.
Muodollisesti täydentävät lait (jotka on hyväksytty absoluuttisella enemmistöllä mutta jotka eivät käsittele täydentäviä lakeja lukuun ottamatta) voidaan kumota tavallisilla laeilla.
Tavallinen lasku
Tavallinen lakiehdotus on asiakirja, joka aloittaa lainsäädännöllisen prosessin tavallisen lain luomiseksi tai muuttamiseksi. Lainsäädäntöprosessi on joukko kaikkia vaiheita, jotka ovat tarpeen laskun hyväksymiseksi ehdotuksesta äänestysvaiheeseen.
Kuka voi ehdottaa tavallista laskua?
Liittovaltion perustuslain 61 artiklan mukaan tavanomaisten lakien aloite on:
- edustajainhuoneen jäsenelle tai komitealle
- liittovaltion senaatin tai kansalliskongressin jäsenille
- tasavallan presidentille,
- korkeimmalle liittovaltion tuomioistuimelle,
- korkeille tuomioistuimille,
- pääministeri
- ja kansalaiset suosittujen aloitteiden kautta, vähintään 1 prosentin maan valitsijoiden allekirjoituksesta, joka on jaettu vähintään viidessä valtiossa, ja vähintään 0, 3 prosenttia kunkin äänestäjistä.
Delegoidut lait
Valtuutetut lait ovat lakeja, jotka tasavallan presidentti on laatinut kansallisen kongressin valtuutuksen jälkeen ja joissa olisi määriteltävä valtuuskunnan sisältö ja ehdot.
Liittovaltion perustuslain 68 §: n 1 momentin mukaan delegoiduissa laeissa ei voida säätää:
- kansallisen kongressin yksinomainen toimivalta;
- lisälakiin;
- oikeuslaitoksen ja syyttäjäviranomaisen järjestäminen, sen uran ja takuiden järjestäminen;
- kansalaisuus, kansalaisuus, yksilölliset, poliittiset ja äänioikeudet;
- monivuotiset suunnitelmat, talousarvion suuntaviivat ja budjetit.
Kansallisen kongressin valtuuttaman lain hyväksymisen jälkeen se siirtyy oikeusjärjestelmään, jolla on yleinen oikeus.
