s Perustusperiaatteet
Mitkä ovat perustuslain periaatteet:
Perustuslailliset periaatteet ovat arvoja, jotka esiintyvät nimenomaisesti tai epäsuorasti maan perustuslaissa ja jotka ohjaavat lain soveltamista kokonaisuudessaan.
Koska perustuslaki on koko oikeusjärjestelmän perusta, siinä vahvistetaan useita periaatteita, joita on sovellettava kaikilla oikeudellisilla aloilla.
Tarkista alla tärkeimmät perustuslailliset periaatteet, joita sovelletaan kullekin lakialalle.
Perustuslailliset periaatteet, joita sovelletaan perustuslakiin
Liittovaltion perustuslain 1 §: ssä säädetään perustuslakiin sovellettavista perustuslaillisista periaatteista:
suvereniteetti
Itsenäisyys on valtion kyky järjestää itsensä kaikilla osa-alueilla (poliittisilla, oikeudellisilla, taloudellisilla jne.) Ilman, että se esittää toista valtaa. Kansainvälisellä areenalla suvereniteetti on alistumisen puuttuminen yhdestä valtiosta toiseen.
kansalaisuus
Kansalaisuus on yksilöiden kyky osallistua suoraan tai välillisesti maan poliittiseen järjestöön.
Ihmisen ihmisarvo
Ihmisen ihmisarvon periaate osoittaa, että demokraattisessa oikeusvaltiossa hallituksen toimien on taattava kansalaisille kaikki sosiaaliset ja yksilölliset oikeudet.
Työn sosiaaliset arvot ja vapaa yritys
Tämä periaate viittaa siihen, että Brasilian valtio arvostaa kapitalistisille järjestelmille ominaista yrityksen ja omaisuuden vapautta.
Poliittinen moniarvoisuus
Poliittinen moniarvoisuus on demokratian perusta ja takaa väestön laajan ja tehokkaan osallistumisen maan poliittiseen järjestöön.
Hallinnolliseen oikeuteen sovelletaan perustuslaillisia periaatteita
Hallinnolliseen oikeuteen sovellettavat perustuslailliset periaatteet sisältyvät liittovaltion perustuslain 37 artiklaan ja ovat seuraavat:
laillisuus
Hallinnollisessa lainsäädännössä laillisuuden periaatteella on käänteinen merkitys siitä, mitä sovelletaan muilla oikeudellisilla aloilla. Muilla toimialoilla kaikki, mikä ei ole laissa kiellettyä, on sallittua, mutta julkishallinnolla on oikeus toimia vain lainmukaisen säännöksen mukaisesti, vaikka mikään laki ei kiellä sitä.
persoonattomuuden
Henkilöllisyyden periaatteen mukaan julkishallinnon on aina toimittava yleisen edun mukaisesti. Tätä varten on välttämätöntä, että virkamiehet toimivat puolueettomasti ja niiden edustamien julkisten tahojen nimissä, joilla ei ole suosiota ja henkilökohtaisia oikeuksia.
moraali
Julkisen hallinnon toimissa olisi yleisen edun mukaista ohjata lain lisäksi myös vilpittömässä mielessä ja todellisuudessa.
mainonta
Julkisen hallinnon on toimittava avoimesti ja taattava väestölle mahdollisuus tutustua sen tekoihin, päätöksiin ja perusteisiin. Hallinnollisen oikeuden julkisuusperiaate takaa siten hallinnon valvonnan yhtiössä.
tehokkuus
Tehokkuuden periaate edellyttää, että hallinnollisten toimien on täytettävä tarkoituksensa yhteiskunnassa tyydyttävällä ja tehokkaalla tavalla. Lisäksi tehokkuus on osoitettava julkisten elinten organisoinnissa ja rakenteissa, jotta tehtävien jakautuminen ja toteutus voidaan optimoida.
Katso lisää julkishallinnon periaatteista.
Menettelyoikeuden periaatteita sovelletaan
Liittovaltion perustuslaissa säädetään seuraavista periaatteista, joita sovelletaan prosessioikeuteen:
Oikeudellisen prosessin takia
Oikeudellinen menettely perustuu liittovaltion perustuslain 5 artiklaan. Se on periaate, joka takaa kaikille oikeuden oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kaikilla lakiin perustuvilla toimenpiteillä, mukaan lukien velvoitteet ja takuut.
Asianmukainen prosessi osoittaa myös, että menettelytoimen katsotaan olevan pätevä, tehokas ja täydellinen, ja sen on noudatettava kaikkia lain edellyttämiä toimenpiteitä.
Vastakkainen ja runsaasti puolustusta
Vastavuoroisen ja runsaan puolustuksen periaatteet on säädetty liittovaltion perustuslain 5 §: ssä, LV: ssä sekä siviiliprosessilain 9 ja 10 artiklassa.
Vastaaja on vastaajaoikeus, joka vastaajalle on taattu menettelyn kaikissa vaiheissa. Laaja puolustus takaa sen, että vastaaja esittää vastineessaan kaikki asianmukaiset menettelyvälineet.
tasa-arvo
Liittovaltion perustuslain 5 §: n ja I §: n sekä siviiliprosessilain 7 §: n mukaan isonomian periaatteessa todetaan, että kaikkia osapuolia on kohdeltava tasavertaisesti suhteessa oikeuksien ja velvollisuuksien käyttämiseen prosessissa.
Luonnollinen tuomari
Luonnollisen tuomarin periaate määrätään liittovaltion perustuslain 5 §: ssä, ja siinä määrätään, että ketään ei saa syyttää tai tuomita vain toimivaltaisen viranomaisen toimesta. Tällä periaatteella on vaikutusta toimivaltasääntöihin sekä määritetään tuomarin puolueettomuus.
Sopimaton toimivalta
Liittovaltion perustuslain 5 artiklassa määrätään myös oikeussuojan saatavuuden periaatteeksi. Tämän periaatteen mukaan kaikki uhkatut tai vahingoittuneet oikeudet voidaan keskustella tuomioistuimessa.
mainonta
Julkisuuden periaate on säädetty liittovaltion perustuslain 93, IX artiklassa sekä siviiliprosessilain 11 ja 189 artiklassa. Hänen mukaansa menettelyllisten toimien on oltava julkisia (paitsi salassapitovaatimuksia), jotka ovat yleisen edun mukaisia ja takaavat oikeudenmukaisuuden valvonnan.
ripeys
Liittovaltion perustuslain 5 §: ssä, LXXVII: ssä ja siviiliprosessilain 4 §: ssä kutsutaan myös kohtuullisen menettelyn periaatteeksi. Periaatteessa todetaan, että menettely on saatettava päätökseen kohtuullisessa ajassa päätöksen hyödyllisyyden takaamiseksi.
Verolainsäädäntöön sovelletaan perustuslaillisia periaatteita
Liittovaltion perustuslain mukaan verotuksessa ja talousarviossa määritellään verolainsäädännössä sovellettavat periaatteet:
laillisuus
Veron laillisuuden periaate on säädetty liittovaltion perustuslain 150 §: ssä, ja se kieltää liittovaltion kokonaisuuden vaatimalla tai korottamatta veroja ilman ennakkolainsäädäntöä.
tasa-arvo
Liittovaltion perustuslain 150 artiklan II kohdan mukaan isonomian periaate edellyttää, että samassa tilanteessa olevia kansalaisia kohdellaan tasapuolisesti verojen maksamisen osalta.
taannehtivuus
Liittovaltion perustuslain 150 §: n III momentin "a" mukaan hallinnollisen takautuvuuden kieltäminen kieltää veron kantamisen ennen sen perustamista tai korottamista.
prioriteetti
Ensisijaisuusperiaate on säädetty liittovaltion perustuslain 150, III, b ja c kohdassa. Hänen mukaansa liittovaltion yhteisöillä on kiellettyä kerätä veroja alle 90 päivän kuluessa siitä, kun ne on julkaistu. Lisäksi on kiellettyä kerätä veroja samana varainhoitovuonna (samana vuonna) lain julkaisemisesta.
Takavarikon takavarikointi
Liittovaltion perustuslain 150 §: n IV momentin mukaan menetetyksi tuomitsemisen kieltäminen estää veroviranomaisilta veronmaksajien kautta ottamasta veronmaksajien omaisuutta kohtuuttomasti.
Liikenteen vapaus
Liikennevapauden periaate on säädetty liittovaltion perustuslain 150 §: ssä, ja se estää liittovaltion yhteisöjä rajoittamasta kansalaisten vapautta tulla ja käydä verojen keräämistä lukuun ottamatta tietullien keräämistä viranomaisten ylläpitämillä teillä.
Osallistuva kapasiteetti
Liittovaltion perustuslain 145 §: n 1 momentin mukaan tässä periaatteessa todetaan, että mahdollisuuksien mukaan verot olisi kerättävä kunkin henkilön taloudellisen kapasiteetin mukaan.
selektiivisyys
Liittovaltion perustuslain 153 §: n 3 momentin I kohdan mukaan valikoivuuden periaate edellyttää, että tavaran verotus vaihtelee sen olennaisuuden mukaan. Näin ollen olennaiset tavarat, kuten ruoka ja polttoaine, joutuvat verottamaan vähemmän veroja kuin muut, kuten savukkeet tai alkoholi.
Rikosoikeuteen sovellettavat perustuslailliset periaatteet
laillisuus
Laillisuusperiaate rikosoikeudessa on säädetty liittovaltion perustuslain 5 §: ssä, ja siinä määrätään, että rikoksesta tai rangaistuksesta ei ole olemassa ennakkolainsäädäntöä.
Hyödyllisen lain takautuvuus
Liittovaltion perustuslain 5 §: n 1 momentissa säädetään myös rikosoikeuden taannehtivuuskiellon periaatteesta. Tämän periaatteen mukaan rikoslakia ei koskaan sovelleta siihen tosiseikkaan, joka on ennen sen voimassaoloa, paitsi jos sen soveltaminen on hyödyllistä vastaajalle.
Lauseen persoonallisuus
Liittovaltion perustuslain 5 §: n XLV §: n mukaan tämä periaate edellyttää, että rangaistusta ei saa ylittää tuomitun vastaajan henkilölle. Jos vahingon tai menetyksen yhteydessä maksetaan korvausta, vastaajan seuraajat vastaavat vain niille siirrettyjen varojen rajaan.
Lauseen yksilöllisyys
Tämä periaate on säädetty liittovaltion perustuslain 5 §: ssä. Hänen mukaansa rikosoikeudellisissa tuomioissa sovellettavat rangaistukset olisi räätälöitävä tapauksen mukaan ottaen huomioon vastaajan yksittäiset olosuhteet ja asia itse.
Sosiaaliturvaan sovellettavat perustuslailliset periaatteet
Sosiaaliturvaan sovellettavat perustuslailliset periaatteet on lueteltu liittovaltion perustuslain 194 §: ssä:
Kattavuuden ja hoidon yleisyys
Tämän periaatteen mukaan sosiaaliturvan on vastattava kaikkia tarvitsevia kansalaisia riippumatta siitä, ovatko maksut suorassa, etenkin sosiaaliturva ja kansanterveys.
Etujen ja palvelujen yhdenmukaisuus ja vastaavuus kaupunki- ja maaseutuväestölle
Yhdenmukaisuuden periaate edellyttää, että kaupunkien ja maaseudun kansalaisten välillä ei ole eroa sosiaaliturvan tarjoamisessa. Näin ollen kaikki olemassa olevat erot perustuvat sellaisiin kriteereihin, kuten maksuosuus, ikä, laskentakerroin jne.
Valikoivuus ja jakelu etuuksien ja palvelujen tarjoamisessa
Tämän periaatteen mukaan sosiaaliturvaetuuksien myöntämisen olisi oltava valikoiva. Näin ollen kansalaisten on täytettävä tietyt vaatimukset vakuutuksen saamiseksi. Lisäksi, koska ei ole mitään edellytyksiä kaikkien tapahtumien kattamiseksi, valikoivuuden periaate edellyttää, että lainsäätäjä yksilöi riskit ja tilanteet, jotka ansaitsevat suuremman kiireellisyyden ja suojan kattavuuden takaamiseksi.
Etuuksien arvon heikkenemättömyys
Vähentämättömyyden periaate takaa kansalaisille oikeuden olla saamatta alennetun edun nimellisarvoa.
Oma pääoma kustannusten jakamisen muodossa
Tämä periaate vahvistaa, että kaikkien veronmaksajien, joilla on samat taloudelliset edellytykset, pitäisi edistää taloudellisesti sosiaaliturvaa.
Rahoituspohjan monimuotoisuus
Liittovaltion perustuslain 195 §: n mukaan tämä periaate edellyttää, että sosiaaliturva rahoitetaan koko yhteiskunnalta ja kaikilla liittovaltion yksiköillä.
Herkät perustuslailliset periaatteet
Perustuslailliset periaatteet ovat liittovaltion perustuslain 34 §: n VII momentissa esitettyjä arvoja, joiden rikkomisesta seuraa liittovaltion puuttuminen rikkomuksesta vastuussa olevaan jäsenvaltioon.
Perustusperiaatteet ovat seuraavat:
- a) republikaaninen muoto, edustajajärjestelmä ja demokraattinen hallinto;
- b) ihmisoikeudet;
- c) kuntien autonomia;
- d) julkishallinnon vastuullisuus, suora ja epäsuora.
- e) vähimmäistulojen soveltaminen valtion veroista, siirrot mukaan lukien, koulutuksen ja kansanterveyden toimien ja palvelujen ylläpitämisessä ja kehittämisessä.